Aamun kuvaharjoitukset

 

 

 

Muodikkaasti yrttinen

Vapaapäivän kunniaksi shoppailin Osmopoitsulle vaikka mitä “tarpeellista”. Tai ehkä ihan oikeastikin tarpeellista. Yrttipannan (punkkipanta) ansiosta meillä on nyt kävelevä huoneenraikastin. En saata ajatella miten tukkoisa tai päänsärkyinen olo koiraparalle, jonka nenänhaistelukalvot olivat jalkapallokentän kokoiset vai miten se nyt menikään, tulee siitä kun yrtit haisoo nokkaan koko ajan. Onneksi viikossa pitäisi hajun jo vähentyä selvästi. Punkit ei ole koskaan ollut ongelma itselle, ei ole löytynyt ihmisistä eikä koirasta aikanaan. Toivottavasti nyt näin jatkossakin… Sitten korvienpuhdistusainetta ja herkkuja: kuivattua sonnin mahalaukkua ja keuhkoa ja sutia :D heh.

Jospas nyt voi turvallisin mielin tepsutella heinikossakin :) Jos vaan ei tule oireita tuosta pannasta, kun siitäkin kovasti varoitellaan mm. foorumeilla.

 

 

Vielä jälkikäteen lisättynä kuva yrttisestä pikkuherrasta (kaulassa näkyy se yrttipanta ja sen solki) sonnin sutia pureskelemassa. Tämä kuva kelpaisi kyllä varmaan Hirmujenkin kokoelmaan ;D Melkoinen zombikoirailme…

42. Viikon koirakuva

Viikon koirakuvassa aiheena oli “Vika”.

 

Osmon lempparitouhua on koirapuistossa käyminen. Ja vikana tämän kuvan ottamishetkellä oli ehdottomasti, että ei ollut ketään muita :(

 

 

Vikana Osmon mielestä e-hot-to-mas-ti että miks pirussa mun päälle on puettu tämmöset epämukavat ja kiristävät liivit? Höh.

 

Oltiin katselemassa koirahiihtotreenejä ja Osmoa kiusattiin panemalla hänet autoon vaikka olisi ollut kuinka paljon kivoja leikkikavereita joiden kanssa peuhata. Osmoa selvästi sieppasi tilanne, ja kampesi itsensä hattuhyllylle. Tässä tilanteessa jos missä oli Osmosta vikaa. :)

 

Sitten varsinainen vika – joka ei sitten ollutkaan vika. Eli Osmon töpössä on mutka, joka myöhemmin selvisi, että ei olekaan tällä rodulla mm. näyttelyissä viaksi arvosteltava asia. Vaikka se yleensä roduilla onkin vika. Tai synnynnäisesti töpöillä ei sitten olekaan, mutta synnynnäisesti pitkähäntäisillä on. Tosin joku voi olla eri mieltä, mutta jos nyt kuitenkin menis sillä mitä rotuyhdistyksen säännöt sekä rodun alkuperäismaassa että täällä Suomessa sanovat ;)

Osmo 1-vee

Poitsulla on 1-vee synttärit :)

Poitsu painaa 13,5 kg. Kissat kumpainenkin 4,4 kg. Ihan hyvä koko poppoolta :)

Onneksi olkoon Osmon siskoille ja veljille! Reetta, Minttu, Vili, Kössi, Leevi  ja Hukka :D

Itse täyttelin vuosia tuossa jonkin aikaa sitten, vuosi vajaa 3-kymppi, hui! Ja Otolla on synttärit 31.5. Kissat täyttävät tänä vuonna 7-v. Jotenkin tämä kisuloiden vanhentuminen tuntuu eniten. Onneksi kissat elävät usein jopa yli 15-vuotiaiksi.

Pannaans tähän parin päivän takaa kuvei koirapuistosta. :)

 

Tässä juostaan sheltti etunenässä, jota Osmo näpsii kintereistä.

 

Kaivetaan kuoppaa, se on mister Osmo joka siellä kuopassa seisoo. Perhonen tahtoo kiivetä Osmon selkään. Osmo ei vieläkään sano vastaan jos kiipeillään selkään. Sitä vaan ärsyttää semmonen hiljaa hiljaa.

 

Tsuih, äkkikäännös!

 

Hiekka pöllyää!

 

Hah! Kiinni jäit.
Osmo ei nopeudella voita, mutta massalla se jyrää kunhan kiinni saa. Sieltä Osmon tassun alta ei nouse Osmoo heiveröisempi koira ennen kuin Osmo päästää.

Juoksemiselta ja riehumiselta jää paljon aikaa myös nuuskia, merkkailla ja seurustella nuuhkimuksia harjoittamalla.

 Sitten välillä pidetään juomatauko.

Ja katsellaan että kuka tulee portista. Koirapuistossa ei portin kalahdukset jää huomaamatta.

Tässä vähän lepäillään penkillä.

 

Pakko on poseerata mamillekin välillä, vaikka ei ehkä huvittaisi :)

 

Mysteeri

Oltiin nyt koirakoulun 6. tunnilla. Enää kaksi tuntia jäljellä. Ainakin pari viimeistä kertaa ovat olleet nyt jotenkin tyhmiä…

Tämänpäiväinen jäi mysteeriksi. Koiria on kentällä niin paljon ringissä ettei lähemmäksi pääse (hajurako pitää olla kuitenkin), ja kouluttaja puhuu selkä päin, niin ei kuule kuin kolmasosan puheesta. Onneksi kouluttaja kiertää päätä puhuessan välillä, niin että taaksekin kuuluu. Hiukan tuntuupin, että kouluttaja suosii sellaisia, jotka ovat olleet hänen pentukurssilla. Tai sitten kaikki saavat huomiotaan ja neuvojaan osakseen yhtä vähän kuin me. Kerran kyllä kysyin yhdestä hänen käyttämästään käsitteestä, josta minulla oli vain aavistus, mitä voisi tarkoittaa… ja sain vastauksen että se on pitkä stoori, että pentukurssilaiset tietää sen, eikä lähtenyt kuitenkaan avaamaan käsitettä enempää. Ärgh. No ei sitten.

Nonih, tämänpäiväiseen mysteeriin: Piti opettaa Osmoa tulemaan ihan liki, niin että alaleuka osuu polviin. Opeteltiin ensin istualtaan, sitten seisaaltaan. Erotin kouluttajan puheesta sanan “BH-koe”, ja luulin että tämä olisi joku käyttäytymiskokeen osa. Ei se kuitenkaan ole, kun äsken tarkistin, eli siis mitä ja miksi teimme tuota?

Tahkosimme Osmon kanssa samaa liikettä 20 minuuttia ennen kuin Osmolla alkoi mennä hermo. Osmo parka… Se ihmetteli varmaan miksi mami nauraa, mutta en voinut mitään kun Osmo oli niin söpö kun se rupesi kysyvästi urisemaan, että onko tämä nyt iii-han vält-tä-mä-töntä.

No tahkottiin vielä 10 minuuttia siihen päälle samaa.Treenien aikana Osmo söi makkarankolmanneksen, 5 lihapullaa ja sämpylän pilkottuna palasiksi. Huh… ei tartte ihmetellä miksei oma ruoka maistu.

Jotenkin en ihan tajua, miksi tässä koirakoulussa tehdään vain yhtä liikettä koko tunnin ajan. Itsellä on kärsivällisyys jotenkin kortilla. Ja Osmolla. Kääppänien treeneissä ja pentukurssilla liikettä vaihdettiin 5-10 min jälkeen. Tällä koirakurssilla ollaan tahkottu joskus melkein tunti yhtä ja samaa. Hyvät hyssykät.

P.S. Tai kyllähän mä sen tiiän, mutta en ‘tajuu’. Liiketoimintasuunnitelmansa on, että kullakin tunnilla on vain yksi aihe, jotta tarvittaessa voi korvauskäynnin tehdä yksi yhteen puuttuvaan tuntiinsa. Se on markkinointietu, että voi mainostaa, että ei haittaa jos käyntikerta tai useampi jää väliin, vaan ne voi suorittaa toisena ajankohtana.

Äh…

Vastauksena Oilille, Nallenevan tädille ja Kuukiven emännälle… joo onhan se hieno reppu, mutta otettiin vähän takapakkia opettelussa. En halua että Osmo rupeaa inhoomaan tota rinkkaa, niin päätin että otetaan varovasti ja ollaan nyt harjoiteltu kaulapannalla sitä, että se puetaan pään yli ja riisutaan pään yli. Tottuis siihen, että korvia linttaillaan mennen tullen. :) Kaulapanta kun on sellaista mallia (KkE: edelleen sama panta kuin silloin kun haettiin Osmo teiltä), että se puetaan kaulaan kietomalla sievästi ja sivusta kiinni napsauttamalla.

Harjoiteltu täs nyt pual viikkoo tota korvienlinttaamista ja kurkusta kuristamista, jos viikko vielä ja otetaan sitten taas rinkka selkään.

Niin ja rinkkaan ollaan tutustuttu nakinpiilottamisleikkinä lisää kans ;)

Koirarinkka

Hiih… :D

 

Namipaloja suuhun syötettiin pojalle solkenaan, että tulisi hyvä mieli repusta selässä. Heti huomasi että koiranrinkka, jota ei tartteis pukea pään yli olisi parempi. Osmo inhosi kun kahiseva iso esine pujotettiin pään päältä. Mutta laadukas on fiilis koiranrepusta. :) Mm. vetoketjut suojattu kumilla kastumiselta.

Tarttee vaan nyt sitten ulkoilla repun kanssa, niin opitaan siihen.

Tänään käytiin pitkästä aikaa taas kääppänien koulutuksessa, jotka siirtyivät tällä viikolla ulkoilmaan Vättiin, vinttikoiraradan hiekkapintaselle parkkipaikalle.

Jee, heinäkuussa nauta saa kyytiä

Gööttiyhdistyksen paimennustestitoimikunnalta tuli viesti, että päästiin testattavien joukkoon. :)

Siilivainu

Osmo bongailee siilejä vasemmalta ja oikealta. :) Vasta toukokuun 4. ja olemme nähneet siilejä jo Osmon avulla kuutisen kertaa.

Nyt Osmo on jo oppinut olemaan kauheasti rähisemättäkin siileille ;D

Kuvan otti Janne, joka myös runoili oheisesti:

Mikä puskassa puhisee, 
mikä kukkaa keinuttaa?

Onko se muriseva mörkö, 
onko se pelottava peikko?

Ei se ole, ei se ole.

Uolevi ja Hillevi,
Piikkipari ensimmäinen.

 

 

Voisi lepakoiksi luulla, 
vaan eiväthän siilet
taivailla tuhise!

Osmon projekti

Alkoi pihakelit. Ja Osmolla projekti pihalla.

 

 

Tällä viikolla otti Nekun (Jaxonville Nami Nami) äiskä mukaan furminaattorin koirapuistoon, kun oli juttua siitä ihmevempeleestä. Lähtihän sillä Osmosta karvaa :) En ole ihan varma vielä että investoimmeko sellaiseen, koska karstallakin lähtee karvaa.

Nyt kesäkelien kynnyksellä tilaukseen on mennyt koiranrinkka… ja kohta menee tilaukseen canicross-setti. Joten investointeja piisaa :D

[quote Gööttifoorumista]Kiitos neuvoista! Meni sitten tilaukseen tuollainen “hyvä” ;D Hinnaksi tuli toimituskuluineen noin 70 euroa, joten eihän se nyt kallis ole ;) http://www.canine-spirit.com/shop/gallery.asp?i=1&prodid=135 Sininen tietty pojalle, vaikka muuten en sinisestä väristä pidäkään :D On vain 5 litran pakkaus (Osmon girth=rinnanympärys 53,5 cm), mutta eihän gööttikään iso ole, joten jos tuohon nyt vähän nappulaa ja juotavaa pojalle mahtuu. Tärkeintä olisi opettaa poika siihen, että sen mielestä on hauska juttu kantaa sitä reppua. Minusta tuolla sivuilla oli kivasti sanottu “The Approach Pack gives your dog a load to carry and a job to do, generating instant four-legged motivation.” Oonko ihan mainospuheen uhri… no testataan nyt kuitenkin :)