Neljäs kuva neljännestä kansiosta -haaste

Näin tämän haasteen Enkelikakassa.

Ohjeet kuuluu näin:

1. Avaa koneeltasi kansio, jossa säilytät kuviasi.

2. Valitse järjestyksessä neljäs kansio ja avaa se.

3. Valitse sieltä järjestyksessä neljäs kuva ja liitä se blogiisi. Kerro mitä kuvasi esittää.

4. Haasta mukaan muita tai ole haastamatta, jos siltä tuntuu

Koska lähes kaikki blogituttavuuteni ovat jo saaneet tämän, niin en haasta ketäään henkilökohtaisesti, mutta napatkoon kuka tahansa, jolta tämä puuttuu.

Kuva esittää osaa niistä joulukorteista, joita askartelin viime joulun tervehdyksiksi. En ostanut erikseen uusia matskuja, vaan käytin vanhoja pois, joten niistä tuli kaikista uniikkeja ;) Eli tässä nämä villimmät Lassi & Leevi teemaiset.

Haastan kaikki ketkä lukee blogia ja tykkää kuvahaasteista ;D

26. Viikon Koirakuva: MUUTOS

Tämä on tarina muutoksesta, jossa keskipisteenä kahden kissan ja koiranpojan suhde. :) Eli vastaamme Viikon Koirakuva-haasteeseen :)

 

29.11.2008 Koira tullut edellisiltana taloon. Kissat ihmettelevät…

 

3.12.2008 Pötkötellään jo samalla sängyllä. Tosin ei nyt hirveän syvästi uskalla kissat nukkua vielä…

 

21.12.2008 Nukutaan sängyssä jo tosi makeasti, ei kuitenkaan vieläkään mitenkään kylki kyljessä…

 

19.1.2009 Saatetaan jo torkuskella hetken aikaa kylki kyljessäkin, kunhan ei vaan toi emäntä liikaa salamanvalolla häiritseis unia… ;D

News about Osmo again

Its been six weeks since I wrote last time in English. Osmo has continued to settle down and it is beginning to feel as if he’s been always with us. :)

Osmo’s new safety car harness has been ok. We got a new one instead of the first one that broke almost right away, and the new one has hold.

Osmo has been with us now for nine weeks. Our cats don’t still love him, but they stand him quite nicely. :) Osmo has started to tease the cats. In the beginning he was careful and let them be, but now that the cats are familiar to him, he makes playful attacks on them. Our lady cat, Venla, doesn’t like that very much. She jumps on the closest table and that was that. If she doesn’t got the possibility to escape she just stands by and waits for the dog to stop the poking. Or if she is on bad mood she hisses or snarls at the dog. Then she usually gets the time to escape.

Our tom cat, Otto, is another thing. He rarely escapes the dog attacks. I think it has something to do with occasional playfulness but mostly weird proudness. He’s too proud to be told around by a mere dog. But the thing is, then he is totally open for more action than one attack and happy poking. Osmo starts riding poor proud tom cat Otto… But Otto has more clues, luckily. He can show the dog its place if he wants to. If Otto is in bad mood, he shows his claws to the dog and I guess Osmo already knows that they are quite sharp ones… ;)

But: Otto knows that if he meows really pitifully while the dog is riding him or else poking and wrestling him, the two-legged human people will yell at the dog to stop him teasing Otto. So Otto uses us to get back at the dog. He is totally able to help himself out of the situation. But because Otto is almost as attention seeker as Osmo, he is very happy to get attention by showing us human people how badly the dog is behaving… :)

We have continued our new daily routines. Dog walking, dog parking, dog practices and hobbies…
- We take a 6-classes long dog schooling course now, on Wednesdays. There are two classes left. It is obedience classes for puppies.
- We have continued to go on Saturdays to this TOKO – obedience classes on the beginners level. It is fun to do just for activation, and also it does good to the dog to teach daily obedience. I am still not sure about the Competition Obedience part… but it is yet to early to decide.
- On Sundays we have agility training classes on beginner’s level arranged by a local dog club. It is fun, but the group is so big we get to practice maybe 5 minutes out of one hour session. The class is cheap, only 4 euros, but I think it would be better to pay more and get more practice, since we have made the effort to travel in first place to the training place. It’s a 15 minute ride. But at least here in Finland the dog must be 12 months old before the Agility Clubs accept the dog to classes… So Osmo has his birthday on 21st of May… we’ll see if there are any courses starting after that. Probably it is bad time since there probably will be summer breaks, but we’ll see.

Bye for now :)

Maistiaispussukat koiranäyttelystä

Kala ja riisi Frank’s Gold tämä oli namia. Tesmannut Osmolla sitä temppujen opettelu nannana. Ja kissat erityisesti sekosivat siihen, samaan aikaan kun Osmo tekee ‘työtä’ namiensa eteen, kissat ovat pää pitkänä pussissa ja vetävät koiranruokaa ihan sikana.

Hundköket Kana ja riisi ja Hundköket Extra oli Osmon ja kissojen mielestä täyttä rapaa. Osmo sylkäsi nappulat suustaan ja kissat eivät vaivautuneet edes haistamaan. Loput näytepussien nappulat piilotetaan Osmon muun ruoan sekaan, että tulee syötyä pois kuitenkin…

ANF holistic canine formula chicken hih, hippinappuloita. Nämä varmaan hieroo koiran shakroja alasmennessään ja tekee intialaista vatsahierontaa vatsalaukussa ja värjää koiran unet sateenkaarenvärisiksi… Nojoo, mutta nämä nappulat kelpasivat namipaloina Osmolle ja kissoille. Eli varmaan ihan hyviä. Ei kuitenkaan sekaisin menty.

Koirakoulun oppitunti numero neljä

Koirakoulu jatkui taas neljännellä oppitunnilla. Niin ne viikot vierii… Nannat mukaan ja menoksi! :)

Tunnilla oli tällä kertaa 4 koiraa.

Harjoituksia joita tunnilla tehtiin:

Alussa oltiin ulkosalla ja treenattiin ’sauvakävelijän’ ja ‘lenkkeilijän’ kohtaamista. Kouluttaja esitti siis kumpaakin ihmetystä. Osmo tulee nakkipalan maagisella voimalla hyvin vieressä, ei mitään ongelmia. Ollaanhan me jo opeteltu samaa magiaa kävelylenkeillä kun tulee vastaantulijoita. Koirien kohtaamisessa meillä vielä silloin tällöin käy “Räyh!” -peikko kylässä, mutta se johtuu siitä, että minulla ei käsi käy tarpeeksi nopeasti taskussa uuden nakinpalasen haussa. :)

“Maahan” ja “vapaa”. Tätä vaikeutettiin siten, että ennen vapautuskäskyä otti pari askelta johonkin suuntaan, palasi sitten koiran vierelle ja palkkasi. Eli maassapysymisen treeniä.

Tehtiin seuraamis- ja kontaktiharjoitus niin, että pujoteltiin ihmis”tolppien” ympäri.

“Tänne!”. Mentiin toiseen päähän huonetta kun kouluttaja piti hihnan päästä kiinni. Tällä kertaa koirakot olivat ihmishäiriöinä, eli muut seisoivat sillä aikaa rivissä, jonka ohi koiran piti juosta omistajan luo. Häiriöistä huolimatta Osmo tuli tosi kiltisti ja vauhdikkaasti luokse! ;) Oma hellanlettastuitelituu <3   ;)

Sitten tutustuttiin aktivointileluihin:

Koirille ladattiin puisia aktivointileluja nameja täyteen. Löysin netistä valmistajan linkinkin. Oli neljä “peliä”, joista paras taisi Osmon mielestä olla DogTornado Trä. Seuraavaksi paras oli DogFighter Trä, sitten testattiin myös DogTwister Trä ja Dog Brick Trä. Olisi kiva hankkia joku tuollainen, ja hintaluokka on jotain kolmekymppiä tms. joten oli tosi kiva kun pääsi vähän kokeilemaan erilaisia. Oli vähän touhuissaan tuo Osmo-poikanen, etten sitten tiedä, onko parempi hommata just tommonen helppo, josta se heti rupesi napsimaan nameja vai tommonen vaikeampi, joka ei tuossa koirakoulutilanteessa jaksanut pitempään kiinnostaa… hmm…

Puisten lisäksi oli kolmenlaista muovista aktivointilelua:

“Dog pyramid” (siis tsekkailen näitä netistä jälkeenpäin, kouluttaja ei toki myynyt niitä tms. =) Tämä oli ihan ykkönen Osmon mielestä, se paiski sitä rajulla otteella :) Käydään hakemassa tämmönen meillekin. ;D Varmaan saa ihan tavallaisesta Mustista ja Mirristä uskoisin.

Aktivointipallo oli hieman isompi kuin tuo meidän versio – ja sitäkin Osmo pyöritteli kuonollaan tohkeissaan.

Sitten oli “toimintapallo molekyyli”, jota Osmo kans tuuppi ihan tosissaan. :) :) :)

Lopussa Osmo pääsi riekkumaan sydämensä kyllyydestä yhden isomman pennun kanssa! :)

Omia kuulumisiakin hieman lenkkeilypoluilta, kuuntelin äänikirjan Matti Rönkä: Isä, poika ja paha henki viikonloppuna. Paras tähän mennessä kuuntelemistani äänikirjoista (joita siis on kertynyt nyt jopa neljä kpl yhteensä: loput ovat Vihan enkeli, Puhdistus ja Lemmikkikaupan tytöt). Tuossa oli sopivasti huumoria, realismia, äksöniä-päksöniä, kova mutta herkkä miespäähenkilö… :) Siis viihdyttävä tarina.

Tänään koirapuistossa Osmoa, meidän viilipyttyä ja rauhaa rakastavaa nallukkaa, alkoi ottaa aivoon yksi saman ikäinen poikakoira ja seurauksena oli Rähinä. Ollaanko kasvamassa mieheksi? Testosteroniko jyllää? Vai ärsyttikö se toinen meidän pientä söpöä Osmoa (teemalla, eihän meidän lapsi, mutta kun tuo toisen kakara!!!)? Vai mitä tapahtui? Ensin leikitään sievästi ja sitten aletaan rähisemään. Olihan siinä yksi ihana tyttökoirakin mukana, siitäkö tappelu syntyi? No oli miten oli, menin siihen väliin, vaikka vähän jänskä tilanne olikin hampaiden välkkyessä ja murinoiden kummutessa kurkuista, ja lähdettiinkin sitten pois, ettei synny oikeaa riitaa poikasten kesken. Sitten Osmo oli taas kuin ei oltais rähinöitykään, kilttiä Mamin hellanduudelisduuta ;)

Osmo vastaa totuus-tehtävään

Tämä on koirablogeja kiertänyt haaste, ja teemaltaan paljasta 7 kpl totuutta itsestäsi. Haaste osoitetaan aina koiralle. Eli koirasta 7 totuutta, ja kirjoitettuna, kuten koira itse vastaisi ja kertoisi. Ja jos joku ei jaksa lukea tästä pidemmälle, niin haastamme edelleen Tuuba-kaverin, Rokki-iskän, Xena-äiskän, Pörrö-mummon, Sasu-isomummun ja Andy-papan.

Eli annanpa puheenvuoron Osmolle:

“VUF! Täh, 7 totuutta MUSTA? Ai että annetaanko munkin sanoa jotain vihdoin!

1. Totuushan on tietysti se, että mä oisin tosi mielelläni tän lauman napa, mutta noi kaksjalkaset pitää kauheeta jöötä mulle. :/ No sitten mä pidän jöötä noille epäkoirille nelijalkasille kuitenkin, niin kato niille, joilla on tosi terävät kynnet. ;) Mä vähän niinku meen kohti, ja sit ne lähtee karkuun! ;D Tai sit se toinen niistä usein kyyristyy, ja sit mä vasta voinkin ‘pitää jöötä’ sille. Mut sit Mami ja Isi ei anna mun ‘pitää’ sitä ‘jöötä’ sille ja sit mä lopetan ja sit mä katson tosi anovasti et ku tää olis niin tosi kivaa. :/
2. Sitte mä kerron teille ton ruokahomman. Siis musta noi isot ja kuivat nappulat, musta ne on tosi pahoja (mami suomentaa: Eagle Pack Original Adult). :P Jos mulle Mami ja Isi tarjoavat sitä namipalaksi, mä sylkäsen sen kyl ulos. Ja jos mulle ulkona sitä koittaa antaa niin mä käyn piilottamassa sen tonne polunvarteen pahan päivän varalle. Saa kyl olla tosi paha päivä et söisin sitä… Mä voisin kyl syödä raakaa luuta vaiks joka päivä! :D Mut pottu, porkkana, salaatti, banaani… YÖK! mä huomaan aina jos mun kippoon on piilotettu jotain tommosta. :( Okei, jos se on muussattu ja seassa on lihan murenaa, niin kyllä mä sitten voin sitä syödäkin. Mut yhtään isompina palasina ne kyllä jää kupin pohjalle. Semmonen pikkunappula, mitä mä tiedän että on iso säkki tossa tavaraa täynnä olevassa pikkuhuonessa, mihin mua ei päästetä, (Mami suomentaa: Bozita Robur 1 Breeder), no se kelpaa ihan ruokakippoon asti mulle. Mut parasta namia mitä mä haluan on kyl ehdottomasti nakit tai lihapullat. :) :) :) Sitten mä voin tehdäkin niit kaikkia juttuja mitä Mami tahtoo että mä teen, istua ja kieriä ja sen semmoisia! :D
3. Mua sais kyl rapsuttaa rinnasta ja masusta ja kainaloista vaiks kuinka kauan. <3 Siis mä en oo saanut siitä koskaan kylläkseni! Ainakin just ku oon herännyt tai tultu lenkiltä… Mä voisin ihan hyvin maata selälläni rapsutettavana, ja sit ottaa pienet torkut ja sit jatkaa taas rapsuteltavana oloa. Miksei mua koskaan rapsuteta niin kauan? Höh!
4. Musta vinkuvat pehmot lelut on tosi kivoja, mä vaivun joskus ihan transsiin kun jyystän sitä vinkuvaa kohtaa siitä pehmolelusta. Mutta kaikkein hauskinta on takaa-ajot ja riehuminen Mamin tai Isin kanssa. :D :D :D Jostain syystä ne ei vaan tykkää kun mä vähän pureskelen kintereestä. :( Mun mielestä se kuuluis niinku asiaan kun tommonen iso eläin juoksee edellä, täh? Eikös? Noh, kyl mä tykkään riehua sit ihan köydenkin kanssa, vaikka takaa-ajoleikit on kaikkist kivoimpia. :)
5. Kaikkein kivointa olisi tietysti kun pääsis oikein kunnolla riehumaan semmoisen kivan kaverin kanssa. :) Musta on ihan superkivaa mennä sinne, missä mä aina leikin muiden koirien kanssa. Mutta siellä ei useinkaan ole ketään, tai ketään kivaa.  :( Ne on ihan outoja ne kaverit siellä. Joko ne ei anna haistella, tai ne ei halua leikkiä, tai sitten ne vaan hyppää selkään ja koittaa ratsastaa kuin hevosella. Mua ihmetyttää ihan tosissaan. :/ Koitan siinä sitten kertoa että hei kaveri, leikitäänkö, leikittäiskö, you know, leikkiä, kuuleeko??? Mutta ei ne ymmärrä mun puhetta, sitten mä istuskelen ja ihmettelen vaan outoja kavereita. Joskus siellä on kaveri, joka osaakin leikkiä, ja sitten mulla on ihan superkivaa!!! :D :D :D
6. Sit mä voisin kertoa ihan salaisuuden. ;) Mä inhoan oikeasti kynsien leikkuuta. :( Mut ei kerrota sitä Mamille! :) Mä annan sen leikata mun kynnet, mutta vain makkaranpaloja vastaan. Mami luulee, et mä olen niinku ihan ok sen kans, mutta tosiasia on että mä haluan vaan olla mieliksi Mamille. ;)
7. Sitten ollaankin jo viimeisessä totuudessa! No kerrotaan nyt, että olen keksinyt uuden kivan jutun, josta Mami ja Isi ei tykkää yhtään, mutta musta se on tosi kivaa. ;D Kato siellä vessassa on lattialla semmoinen ihme pehmeästä vaahtomuovista tai jostain tehty matto, ja siitä on kiva repiä suikaleita… Mua on toruttu jo monta kertaa, mut aina mun tekee mieli kokeilla sitä uudestaan, se on tosi kivaa ;)

Top Dog Show 2009 Turun messukeskus

Osmo jäi kotiin, kun kävin katsomassa miten gööttejä esitetään :)

Tässä parhaat urokset

 

Ja parhaat nartut

 

Ja muutamat fiiliskuvat gööttikehän laidalta.

  

Myytävänä hääpuku =)

25. Viikon Koirakuva: RAKKAAT RAKIT JA HURJAT HURTAT

Bongasin Viikon Koirakuvassa tällaisen haasteen. Osallistutaanpa mekin ensimmäistä kertaa Viikon Koirakuvaan Osmon torahammaskokoelmalla.

Eli tommoset kuvat on 1.12.2008 tullut “filmille”, joissa hurja hurtta näyttää julmemmat puolensa:

 

Enpä uskaltaisi pimeällä kujalla tulla tätä helvetin kerbeerosta vastaan… ;D

8 kk synttärit ja koirakoulun oppitunti numero kolme

Cosmoscoira Osmo Svanslös alias Thunderhorse of the Moonstone Clan alias Töpö Wiggelström aloitti synttäripäivänsä puuro…hiutalelaatikolla. 12,8 kg painoinen synttärisankari on kerryttänyt massaa 600 grammaa kuukaudessa. Reipas poika!!! :D

 

 

Illalla pääsimme jälleen koulunpenkille. Kurssi on siis puolivälissä. Pakkasin taas koiraoppilaalle mukaan ison säkin lihapullia ja makkaraa nokareina sekä lempilelun, vaikkei sitä tarvittukaan. Minä en saanut suklaata tai muitakaan herkkuja hyvistä oppisuorituksista… ;)

Tunnilla oli tällä kertaa 5 koiraa.

Harjoituksia joita tunnilla tehtiin:

“Maahan” ja “vapaa”. Tätä vaikeutettiin siten, että ennen vapautuskäskyä otti pari askelta johonkin suuntaan, palasi sitten koiran vierelle ja palkkasi. Eli maassapysymisen treeniä.

(kuvan otti ystävällisesti paikalla ollut ihmisoppilas =)

Tehtiin seuraamis- ja kontaktiharjoitus niin, että pujoteltiin muiden koirakoiden muodostamassa ringissä.

“Ärrrr, murrr, grrrr”. Tässä harjoituksessa me flopattiin totaalisesti. Nameja laitettiin paffilautaselle ja minun piti murisemalla kieltää Osmoa syömästä niitä! No, Osmopa ei korvaansa lotkauttanut mun ärinöilleni… äh, öh ja pöh. (Sitten kielsin “Ei” kiellolla sitä syömästä ja sitten Osmo totteli… mutta se ei ollut harjoituksen tarkoitus…=)

Sitten oli nameja kolmella paffilautasella lattialla ja niiden ohi piti kävellä koiran kanssa ja kieltää tiukasti sitä syömästä “Ei!”. Sitten kehu ja palkka kun se perääntyy lautasen luota. (Piti kuvitella että ne on käärme tai rotanmyrkkyä tms.=)

Sitten treenattiin paria temppua, eli siis hauskoja juttuja, joista ei juuri hyötyä ole. Tai on sellaista hyötyä, että koira oppii niiden avulla hallitsemaan kroppaansa paremmin ja samalla ehkä venyttelemään riippuen tempusta. :)

Eli koira menee itsensä ympäri, silleen että kuono seuraa namin perässä täyden 360 astetta. Aattelin että tämähän olisi hauska temppu. Osmohan osaa jo kieriä maassa sen 360 astetta, mutta tämä voisi olla haasteellinen opettaa esim. “Myötäpäivään!” ja “Vastapäivään!” käskyillä… ;D

Toinen oli peruuttaminen. Eli namia koiran rintalinjan alapuolella pitämällä koira lähtee peruuttamaan saadakseen namin, “Peruuta” tai “Pakki” käskysana… tälleen voisi saada oppimaan taaksepäin kävelemisen, joka olisi hauska temppu sekin.

Taas tunnin lopussa Osmo pääsi leikkimään toisten pentusten kanssa! :)

Kuuntelin toissapäivänä lenkillä pakkopullana loppuun Anja Snellmanin Lemmikkikaupan tytöt (siis äänikirja taas, joita kuuntelen usein pitkillä lenkeillä Osmon kanssa). Mikä nykykirjailijoita vaivaa?… Ensin Sofi Oksasen Puhdistus ja nyt tämä. Minun mielestäni tällaiset sortotarinat eivät anna tähän maailmaan mitään uutta, ainakaan kun ilmaisu ei tuon kummempaa ole. :P